Mitä jos panostaisimme kokonaisuuden johtamiseen? Case ikäihmisten palvelut
16.6.2022
Tässä blogissa pohdin, mikä rooli on kokonaisuuksien hahmottamisella ja johtamisella, esimerkkinä ikäihmisten palveluiden kehittäminen. Jos ymmärrämme kokonaisuutta jokseenkin samalla tavalla, osaamme eri toimijoiden yhteisönä paremmin innovoida ja määrittää yhteensopivia ratkaisuja sekä ohjata kehittämistä vaikuttavasti ja tehokkaasti.
Nopeasti muuttuvassa maailmassa tieto on usein sirpaleista ja haasteena on hahmottaa isompia kokonaisuuksia ja vaikutussuhteita. Vai onko tällä enää merkitystä? Ovatko muutokset niin ennakoimattomia, että on vain mentävä muutosvirran mukana ja asioiden hahmottuessa reagoitava niihin yhä ketterämmin? Totuus löytynee jostain näiden välistä.
Tulevan syksyn 2022 aikana tulen haastattelemaan muutamia ikääntyvien palveluiden asiantuntijoita ja toimijoita sekä peilaan heidän näkemyksiään tässä esittämääni suuntaa antavaan luonnokseen ikäihmisten palveluiden kokonaisuudesta.
Case: Ikääntyvien ihmisten palvelut kokonaisuus
Ikääntyvien palvelut ja ikääntyminen ovat yhteiskunnalle merkittävä kustannus sekä eettinen kysymys niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Me kaikki toivomme itsellemme ja läheisillemme hyvää ja turvallista vanhuutta. Erityisesti meillä Suomessa yli 75-vuotiaiden määrä tulee suhteellisesti kasvamaan tulevaisuudessa voimakkaasti.
Ikääntyvien palvelut ovat monitahoinen ja haastava kokonaisuus. Voiko tämän kokonaisuuden esittää yhdellä kuvalla ja muutamin huomioin. Tämän tehtävän annoin itselleni. Alla olevassa kuvassa näette lopputuloksen.
Tämä yhteenveto palveluiden kokonaisuudesta on alustava luonnos ja jaettu neljään osa-alueeseen. Kunkin osa-alueen kohdalla on laatikko, johon olen nostanut mielestäni tärkeimpiä huomioita tai ongelmia.
Suuntaa antava luonnos!
Kun tarkastelee kokonaisuutta, niin huomaa, että viime aikojen julkinen keskustelu hoitajamitoituksesta ja hoidon laadusta keskittyi vain yhteen osa-alueeseen, tehostettuun palveluasumiseen. Vähemmän huomioita ovat julkisuudessa saaneet kaksi muuta: kotihoidon toimivuus sekä välimuotoisen asumisen mahdollisuudet ja rooli osana kokonaisuutta.
Näen tärkeäksi tuoda jatkossa voimakkaammin esille välimuotoisen asumisen monia mahdollisuuksia ja ennen kaikkea sen vaikuttavuutta kokonaisuuteen. Välimuotoinen asuminen terminä ei sinänsä ole kovin kuvaava, mutta sitä on käytetty asiaa käsittelevässä Ympäristöministeriön selvityksessä 2019. Ilmeisesti parempaakaan nimitystä ei ole vielä keksitty.
Kotihoidon kehittämisessä tarvittaneen avarakatseista innovointia. Tämä ei ole vain digitaalisia ratkaisuja vaan myös vaikkapa erimuotoista yhteistyötä julkisten ja yksityisten toimijoiden välillä. Erityisen tärkeää olisi nähdäkseni varmistaa toimiva johtaminen, jotta kotihoidossa olisi mielekästä työskennellä ja ammattilaiset saadaan siellä pysymään sekä kehittymään. Alan asiantuntijoita kuunnellessani muodostuu käsitys, että jonkinlainen itseohjautuva johtamismalli tähän tarvitaan. Samoin ymmärrystä ja osaamista siitä, miten laajaa RAI-mittaristoa tulisi ja voidaan tapauskohtaisesti kotihoidossa soveltaa niin työntekijöitä kuin asiakkaita hyödyttäen.
Minusta Suomessa olisi hyvä juuri nyt, kun uudet Sote-alueet aloittavat toimintansa, panostaa myös kokonaisuuden johtamiseen. Sen ensi askel, eräänlainen perusta, voisi olla tällainen yksinkertainen ja yhteinen näkemys kokonaisuudesta. Oheinen luonnos vasta haastaa tätä miettimään.
